Lalalalaa!

Vajaat kahdeksan kuukautta ehdin asua kommuunissa ennen kuin tulin kirjoittamispäälle. Hei, olen Faarao. Käyn töissä ja nukun ja poden viiden minuutin välein kriisiä jostakin.

Muuttaessani Radeen heinäkuun 2012 lopussa olin päättänyt pitää kalenterivuoden mittaisen tauon opiskelusta. Tätä ennen asuin vajaan vuoden yksiössä, ja elokuusta lähtien tulen jakamaan kämpän hurmaavan turkulaisladyn kanssa. Silloin on siis käyty läpi seuraavat asumisen muodot: yksin yksiössä, viisisteen vailla aiempaa tuttavuutta omakotitalossa kera kissojen ja koirien sekä kaksin kaverin kanssa kaksiossa.

Kommuuniasuminen on haastavaa. Meidän jengillä on todella erilaiset aikataulut ja siitä johtuen ihan eri tarpeet. Minä, joka olen 5 päivää viikossa 8 h töissä(tai siis 4 päivää 8 h ja yksi 6 h), jossa ollaan jatkuvasti liikeellä, käyn kuin kello. Nukkumaan ysiltä, ylös sängystä kuudelta, nälkä tulee klo 11, 14 ja 17. Saan hirveän hepulin jos jääkaappi on tyhjä kun tulen iltavuorosta kotiin. Kiukuttelen vähän väliä kun tuntuu, etteivät kanssa-asujat symppaa työntekijän raskasta arkea, mutta unohdan itse, ettei minulla ole deadlineja, proggiksia, tenttejä eikä 8 päivän työputkia taakkanani. Hyvä puoli tässä on se, että kun kinaa tulee aina välillä niin on pakko hyväksyä, että ihmisiä me kaikki ollaan, jättää kärhämät taakseen ja katsoa eteenpäin. Pakonomaiselle murehtijalle ja vanhojen vatvojalle tämä on ollut tärkeä havainto.

Omasta mielestäni kommuunissa asuminen on tuhat miljoonaa kertaa mielekkäämpää kuin yksiössä. Ensinnäkin, meillä on ihan tajuttoman hieno kämppä. Ja vaikkei olisikaan, niin arjen jakaminen muiden ihmisten kanssa on parhaimmillaan inspiroivaa, opettavaista ja HAUSKAA.

Kotihommat

Kommuunikatti kauniina

Mikä RADE? 

-No kun tämä talo on siis Pihta-tytyn isovanhempien rakentama, Pihtan isän lapsuudenkoti. Ennen muuttoani tänne, tämä isä oli kuulemma jossain asiayhteydessä maininnut RADEn, jolla lopulta päätettiin kastaa talo. Ei mitään käryä, mitä se tarkoittaa. Ihan sama tosiaan. 

Onhan se tosiaan aika outoa nimetä talo. Mutta tässä nyt kun on elänyt sen kanssa, on joissain tilanteessa helpompi puhua RADEsta kuin kommuunista. Tai yhteisöstä. Tai muusta hipihtävästä synonyymistä. Ollaan nimetty fb-ryhmä ja yhteinen tilikin sen mukaan, kaikki yhteinen on hyvä nimetä RADEksi.

Miten pitää kämppikset ajan hermolla asioistasi?

- Hankalaahan se on. Mutta yksi ratkaisu on ilmoitustaulu. Me vaan pidetään sitä vähän liian jäykkänä, joten taulun sijasta meillä on mustakantinen paksu vihkonen. Se on avoin kaikille, välillä vieraat tuhrii sinne hymyileviä suihkuavia sukupuolielimiä, toisinaan kysytään milloin asukeilla on aikaa pitää palaveria talon sisäisistä jutuista. Sinne on hyvä kirjoittaa jos on liukenemassa muutamaksi päiväksi jonnekkin, niin ei muiden tarvii pelätä toisen joutuneen abduktion uhriksi. Ja karu totuus; välillä menee aikataulut niinkin ristiin, ettei satu näkemään toista moneen päivään.

Siksi pitää välillä ihan sopia, että ihmiset varaa yhden illan elämästään vapaaksi ja pyhittää sen pelkästään talon sisäisille komplikaatioille. Se on hyvä kysyä jokaiselta asukilta mielipidettä, ennen kuin rupeaa tekemään mitään. Toki oma-aloitteisuus on ihan arvostettua esim. siivoamisen suhteen, mutta kun kyse olisi esim lattialämmityksen ja pattereiden toiminnasta, lehtien haravoinnista ja kasvimaan korjauksesta, vaaditaan hieman enemmän kuin yhden ihmisen voimat. Hyvin ne menisi yksinkin hoitaessa, mutta yhdessä kaikki on kivempaa. Sillä vältetään turhat lihaskivut. Sekä burn-out.

 Kotityöt

-No siinähän ne. Ei olla vielä keksitty niinkään toimivaa tapaa, pientä tiskauslistaa pidetty. Itse en kyllä ikinä siihen muista mitään merkata. Imuroinnit, pintojen pyyhkiminen ja vessanpesut.. Jokainen tekee silloin kun on aikaa ja kun inspiraatio iskee. Tässä talossa asuu pari opiskelijaa, joten heillä aika menee pitkälti koneella/koulussa. Toisella lisäksi töitä, toisella koira. Kolmannesta olen vieläkin hieman äimänkäkenä, miten hän aikansa käyttää. Mutta silloin kun hänellä on aikaa, ilmestyy usein ruokaa mysteerisesti keittiöön.

Itse yritän tuota tiskausta välttää kaikin keinoin, tosin imuroin aina välillä takkahuonetta (kissanhiekkaa kaikkialla) sekä eteistä ja siistin keittiön pöytäpintoja. Yritän sillä korvata tiskauksen. Seuraavassa palaverissa pitäis pohtia juuri näitä seikkoja, miten aletaan pyörittää kotihommia ja miten ne saadaan sovitettua jokaisen omiin aikatauluihin. Kunnon balanssi on vielä hukassa.

Meikän 'kotikoppi'

Rakkaus tapettini kuosiin.

Korkkaus

Odotin jokusen tovin, että joku laittaisi jo tänne postia.
Liian kauan kesti, joten aloitetaanpas:

 

Olen Mimma, porukan kuopus ja toisen kommuunielukan omistaja.
Mitään en saa koskaan aikaiseksi, pitkälti käyn vain töissä ja juon olutta. Mitäpä tuota hienostelemaan.
Käsitöitä olen nappulasta asti harrastanut, vähään aikaan en ole mitään päässyt tekemään materiaalin- sekä tilanpuutteen takia. Minut on kasvatettu säästäväiseksi, mikä myöskin näkyy elämisessäni: en osaa säästää oikeissa asioissa - säästän kaikessa.

Tarkoitukseni on siis kertoa, millaista arki on pienimuotoisessa kommuunissa. Olisi hienoa, jos kirjoitukseni innostaisi porukkaa asumaan yhdessä ja näin välttäämään sitä paljon kohuttua eristäytymistä.
En lähde vähättelemään tuon asian vakavuutta, hirveätähän se on kun ihmiset eivät enää oikein osaa kommunikoida toisen lajitoverinsa kanssa. Mutta niin. Huomasin, ettei yhteisöasumisesta juurikaan löydy netistä tietoa 'käytännöntasolla' (muutamia postauksia lukuunottamatta). Ei siinä tavallaan mitään mullistavaa kerrottavaa taida ollakaan, mutta itse pidän tätä aivan mahtavana asumisvaihtoehtona! Yritän avata lukijoille asumistyylin pulmia, jotka usein ihmisiä mietityttää: kuka siivoaa talon vessanpöntöt, kuka tiskaa kaikkien tiskit, miten tietää että jokainen saa saman verran ruokaa, kuka vain mahailee ja juo börstaa tekemättä mitään. Ja sitä rataa. Samalla käyn läpi kaikkea, mitä tämä asuminen tekee itselleni.

Luultavasti omat postaukseni tulee satunnaisen harvakseltaan, mutta pyrin pitämään asiakynnyksen blogin teeman mukaisena. Mikäli vaan siihen kykenen, jaarittelu kaikesta sekä kaikista on ihan kivaa puuhaa.

Mutta anygays, nauttikaahan!